Siksi poistuin aavistellen pahaa, sillä pelkäsin, että se, mikä huvitti kuningas Burraburiashia, ei lainkaan huvittaisi minua. Tässä asiassa Kaptah kerrankin oli samaa mieltä kanssani.
4
Kuninkaan lääkärit eivät tienneet, miten osoittaa suosiotaan minulle, koska he minun ansiostani eivät olleet joutuneet kuninkaan vihoihin, vaan saaneet suuria lahjoja, ja olin puolustanut heitä kuninkaan edessä ja ylistänyt heidän taitoaan. Tämän tein syystä, sillä he olivat kukin alallaan taitavia miehiä ja minulla oli heidän taidoistaan paljon oppimista eivätkä he salanneet minulta mitään. Tärkein, minkä heiltä opin, oli tapa, millä he juoksuttivat maitoa unikon siemenkodista ja uuttivat siitä lääkettä, joka toi hyvän unen, tajuttomuuden tai kuoleman riippuen annostelun suuruudesta. Tätä lääkettä monet Babylonissa käyttivät viinin lisäksi tai ilman viiniäkin ja sanoivat sen käytön tuottavan ihmiselle suurta nautintoa. Papit käyttivät myös sitä ennustaessaan nähdäkseen unia ja ennustaakseen niistä, sillä tämän lääkkeen viisaus oli heidän mielestään suuri. Sitä varten kasvoi Babylonin maassa unikkoa suurina peltoina ja nämä pellot monenvärisine kukkineen olivat outo ja peloittava näky väriensä runsaudessa ja niitä sanottiin jumalien pelloiksi, sillä Torni ja Portti omistivat ne.
Myös käsittelivät papit hampun siemeniä salaisin menoin ja saivat siitä lääkkeen, jota nautittuaan ihminen ei pelännyt kipua eikä kuolemaa, ja jos sitä nautti usein ja runsaasti, ei mies kaivannut enää maallisia naisia, vaan nautti taivaallisia riemuja uninaisten kanssa, joita tämä lääke toi hänen syliinsä. Tällä tavoin keräsin paljon tietoa viipyessäni Babylonissa, mutta eniten ihmettelin pappien taitoa noitua vuonkristallista kirkasta lasia, joka suurensi esineitä, jos niitä katsoi tällaisen lasin lävitse. Enkä uskoisi tätä, ellen itse olisi näitä laseja pidellyt käsissäni ja katsellut niiden lävitse, mutta miksi näillä kristalleilla oli sellainen voima, sitä en tiedä eivätkä papit osanneet sitä selittää enkä luule, että kukaan ihminen voi sitä selittää. Mutta ylhäisimmät ja rikkaimmat käyttivät näitä laseja näkönsä heikentyessä, niin että he vielä vanhoina päivinään saattoivat lukea savesta kirjoituksia ja leimata virheettömästi nimensä sineteillään.
Kuitenkin ehkä vielä suurempi ihme oli, että auringon paistaessa näiden kristallien lävitse ne saattoivat sytyttää palamaan kuivaa lantaa ja puuntomua ja kuivia lehtiä, niin että auringon paistaessa saattoi sytyttää tulen käyttämättä tuliporaa. Näiden kristallien takia uskon, että Babylonin noitien voima on suurempi kuin minkään muun valtakunnan noitien, ja kunnioitin suuresti heidän pappejaan. Nämä lasit ovat myös suunnattoman kalliita ja maksavat monin kerroin painonsa kultaa, mutta nähdessään, miten suuresti olin mielistynyt niihin, lahjoitti kuninkaan hammaslääkäri minulle sellaisen. Annoin hänelle vastalahjana seetripuisen oven hänen taloonsa ja tähän oveen annoin taiteilijain maalata egyptiläiseen tapaan kuninkaan ja hänet hänen vetäessään hammasta kuninkaan suusta suurella taidolla sekä kuninkaan palkitsemassa häntä suurin lahjoin, sillä Babylonissa oli taiteilijoita, jotka osasivat maalata egyptiläiseen tapaan, ja puu siellä on niin kallista, että ovi siirtyy perintönä isältä pojalle polvesta polveen ja muuttaessaan asuntoa rikas ja ylhäinen ottaa ovensa mukanaan.
Vielä herätti suuresti mielenkiintoani Babylonin pappien ennustustaito, ja koska olin kuninkaan suosiossa ja kuninkaan lääkärit puhuivat puolestani, sallittiin minun opiskella Tornissa ennustustaitoa. Tällä tavoin opinn lukemaan lampaanmaksaa ja erottamaan siitä vuoret ja virrat, kadut, portit ja tornit, pään, jäsenet, korvat, sormet ynnä kaiken muun aina syvintä kaivof myöten, mikä oli lääkärille suureksi hyödyksi, sillä jos sattui hyvin, hän saattoi uhraamansa lampaan maksasta lukea potilaansa vaivan ja parannuskeinon lainkaan tutkimatta itse potilasta. Tätä tapaa Babylonin lääkärit käyttivät usein ollessaan epävarmoja potilaan vaivan laadusta ja se saattoikin suuresti vahvistaa lääkärin valttämätöntä itseluottamusta, jos hän oli ymmällään taudin suhteen. Siksi otin sen opikseni.
Mutta tarkimman tiedon kaikesta, mikä on ja tapahtuu, saa lukemalla taivaan tulista kirjoitusta öisin. Tätä kirjoitusta en kuitenkaan yrittänyt oppia tavaamaan, sillä siihen olisi vaadittu vuosien ja vuosikymmenien opiskelu ja tähtienselittäjät olivat jo vanhoja miehiä ja heidän partansa olivat harmaat ja silmänsä väsyneet tähtiin tuijottamisesta ja yhä he kiistelivät keskenään eivätkä koskaan olleet samaa mieltä tähtien asentojen merkityksestä, joten katsoin tämän opiskelun turhaksi. Mutta pappien kertomana sain tietää, että kaikki, mikä tapahtuu maan päällä, tapahtuu myös taivaalla eikä ole niin pientä tai vähäpätöistä asiaa, jota ei voisi lukea tähdistä jo ennakolta, suuremmista puhumatta, jos vain on oppinut kylliksi lukemaan taivaan kirjoitusta. Tämä oppi oli minusta uskottavampi ja ymmärrettävämpi kuin moni muu oppi ihmisistä ja jumalista, ja se tekee elämän helpoksi, koska se opettaa ihmisen ymmmärtämään, että kaikki tapahtuu järkähtämättömän lain mukaan eikä kukaan voi kohtaloansa muuttaa, sillä kukapa voisi järkyttää tähtien asentoja ja määrätä niiden liikkeitä. Kun syvemmin ajattelee, on tämä oppi luonnollisin ja ymmärretävin kaikista opeista ja vastaa ihmisen sydämen uskoa, vaikka babylonialaiset puhuvatkin maksasta silloin, kun egyptiläinen puhuu sydämestä, mutta tämä erotus on mielestäni vain puheentapa eikä merkitse sen enempää.
Niin suuresti tämä ihmeellinen tieto vaikutti minuun, että jonkin aikaa harkitsin vakavasti, jäisinkö Babyloniin opettelemaan tähtien lukemista ja luopuisin matkoistani ja kaikesta muusta ymmärtääkseni vuosien ja vuosikymmenien kuluttua tähtien kirjoitusta, sillä käsitin, ettei ihmisen elämällä voinut olla suurempaa tarkoitusta kuin tämän taidon oppiminen. Puhuin tästä myös Kaptahille, mutta Kaptah sanoi: »Mitä hyötyä on ihmisellä, jos hän kuluttaa elämänsä vuodet tirkistelemällä taivaalle, kunnes tali alkaa vuotaa hänen silmistään. Sillä jos kerran tähtiin on kirjoitettu kaikki, mikä tapahtuu, niin ei ihminen voi väistää sitä, mikä tapahtuu, vaikka tietäisi sen etukäteen, ja tästä on monta tarinaa, kuten esimerkiksi tarina prinssistä ja hänen koiristaan. Mutta jos ihminen tietää etukäteen kaiken pahan, mitä hänelle tapahtuu, niin hänen vatsansa käy heikoksi ja hän tulee murheelliseksi ja yrittää turhaan muuttaa sitä, mikä kuitenkin tapahtuu. Mutta jos ihminen lukee, että hänelle on tapahtuva pelkkää hyvää, mitä ei yleensä ihmiselle kuitenkaan tapahdu, niin eikö ole parempi, että hän iloitsee ja nauttii tästä hyvästä tirkistelemättä tähtiin ja kuluttamalla siten aikaa, jonka voisi antaa ilahduttaa sydäntään. Kuitenkin ihmiselle tapahtuu sekä hyvää että pahaa sekaisin, kuten jumalat määräävät, joten tähtien lukeminen aiheuttaisi pelkkää turhaa sotkua ja ajankulua ihmisen vuorotellen iloitessa ja harmitellessa sitä, mikä on tuleva. Paljon parempi meidän on luottaa kuoriaiseemme.»
»Mutta», sanoin, »kun kerran tähtiin on kirjoitettu kaikki, mikä meille tapahtuu, ei kuoriainen voi hiventäkään muuttaa kohtaloamme eikä kuoriaisella voi olla mitään voimaa siihen, mikä meille tapahtuu.»
Tästä Kaptah kuitenkin loukkaantui syvästi ja sanoi: »Tuo on tyhmää puhetta ja haisee kuin siansonta. Sillä jos on, niinkuin sanot, niin silloin on myös varmasti tähtiin kirjoitettu, että kuoriainen tuottaa meille onnea, ja lueteltu tarkasti kaikki ne suuret ja pienet tapaukset, joissa kuoriainen tuottaa meille onnea, sillä totisesti ilman kuoriaista riippuisimme jo aikaa muurilta pää alaspäin tai kallosi valkenisi ruumiskentällä.»